Päivä kerrallaan

33+5

Eilen ja tänään on ollut hyvä päivä.

Ei alakuloisuutta, ei itkua. Vain "normaalia" oloa, joka tuntuu muutaman viikon masentelujen jälkeen oudolta. Vähän väliä iskee pelko, että ahdistus palaa huomenna, tai jo illalla, tai ylihuomenna. Sitten yritän rauhoittua ja ajatella vain tätä hetkeä, enkä murehtia tulevasta. Psykologilla käynti taisi oikeasti auttaa.

Nippu rakkaani asensi minulle omaan tietokoneeseensa pelin (Sims Medieval), jota voin pelailla päivisin kun hän on töissä, että aika kuluisi nopeammin. Saan pelata sitä muulloinkin, mutta kun Nippu on kotona, vietän mielummin kaiken mahdollisen ajan hänen kanssaan, kuin tietokoneen ääressä.
Nippu haki myös vanhemmiltaan pinnasängyn reunapehmusteen. Se on vaaleanpunainen, ja siinä on pieniä lampaita. Otan kuvan sitten valmiiksi laitetusta pinnasängystä, kunhan saadaan patja ja muut hankittua.

Pöydän maalausprojekti junnaa paikoillaan edelleen. En voisi oikeastaan maalata muulloin kun Nipun ollessa töissä, sillä Nipulla on siitepölyallergia, ja asunnossa pitäisi tuulettaa todella hyvin, kun on maalaa. Sitten taas yksin en oiken uskalla, kun ne maalihajut käy niin voimakkaasti nenään, että pelkään pyörtyväni, ja kukaan ei sitten ole täällä auttamassa jos jotain käy... No, Nipun allergia on mielestäni menossa parempaan suuntaan, että kai sitä jossain vaiheessa voisi uskaltaa tuulettaa vaikka Nippu kotona onkin. Katsellaan.

Masukki voi kaikesta huolimatta hyvin. Paljon tykkää myllertää äitin masussa ja potkia kylkiluiden tienoille (niinkuin juuri nyt). Alhaalla lantionseudulla tuntuu, kun puskee päätä sinne. Viime neuvola oli 14. päivä, painoa ei ollut minulle tullut kuin 1,5 kiloa 4 viikon aikana ja vaavin sydämen syke 137. Masu kasvaa tasaisesti ja lapsivettä on riittävästi.

--