Oma "neuvolatätini" on aina niin mukava ja sydämellinen. Usein herkistynkin siellä paljon enemmän, ja saatan antaa itkuisen ja masentuneen vaikutelman itsestäni. Hän oli selvästi minusta huolissaan tänään, kun tein pienen testin mielialaan liittyen. Asiaa ei auttanut yhtään se, että päiväni alkoi huonosti: unohdin äityiskortin kotiin. Ja siitähän se itku sitten tuli.
En koskaan muista mitään asioita, mitä on saattanut pyöriä mielessä neuvolakäyntien välillä. Yritin eilen illalla kirjata jotain ylös, mutta asiat tulevat yleensä mieleen aina heti neuvolakäynnin jälkeen.
Eniten tällähetkellä masentaa sää. Sillä on keväisin uskomaton vaikutus mielialaani. Keväällä kaiken pitäisi mennä koko ajan kohti kesää, ja heti kun tulee takapakkia (eli räntää, pilvistä, kylmää..), tulee inhottava olo.
Ylipäätänsä paikallaan junnaaminen ahdistaa. Uudesta asunnosta ei ole kuulunut mitään. Kissalle ei meinaa löytyä uutta kotia. Kaikki on jämähtänyt paikoilleen. Pitäisi päästä eteenpäin. Pitäisi päästä tekemään asioita. Kaikki asiat vain odottaa, että saan toisen asian ensin hoidettua pois alta, ja osa asioista ei etene, koska en itse voi edes vaikuttaa niihin...
No, fyysisin puolin kaikki on kunnossa. Niin minulla kuin vauvalla.
Paino: liikaa. 4 viikon aikana tullut 2.8 kiloa, joista 800g ei johdu läskeistä.
RR: 109/81, minulla ei näköjään ole taipumusta korkeaan verenpaineeseen, arvot olleen hyvät koko raskauden.
HB: 126 (kuulemma hyvä)
Kohdunpohjan korkeus: 28cm, eli hieman yli keskikäyrän
Sydämen syke: +
Vauvan liikkeet: ++
--
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti