Kymmenen

30+0

Nyt alkaa kymmenen viimeistä viikkoa!

Tuntuu, että vielä on niin paljon tekemättä, mutta en ota paineita nyt. Ulkona sataa, mutta onneksi vettä, eikä räntää.
En voi uskoa, että vauva-arki on kohta todellisuutta. Tahtoisin jo ostella vaippoja ja muita vauvajuttuja.

 Synnytys ei oikeastaan pelota, en oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Annan kaiken mennä omalla painollaan, ettei tule liikaa pelkoja moisesta. Tällä hetkellä keskityn vain kesän odotteluun.

--

Västäräkistä vähäsen

29+4

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään!

Tänään näin kevään ensimmäisen västäräkin. Oikeastaan niitä oli kaksi. Ulkona on jo ihanan lämmintä, koirukin pärjää pidemmän lenkin ilman takkia. Katson aina keväisin säännöllisesti koivunlehtien tilan, ja tänään näin niiden nuppujen hieman auenneen ja lehtien pilkottavan sisältä. Odotan toukokuuta, siitä ne kesän merkit kunnolla alkaa.

Iltapalaksi oli tänään kanelilettuja, mansikkahillon ja kermavaahdon kera. Koiru halusi syödä kaikki kermavaahdot itse.

Vaavi on koko päivän venytellyt masussa. Välillä tuntuu oikein selvästi, että kyseessä ei ole harjoitussupistus, vaan se on vaavi joka työntää selkää masua vasten. Tuntuu selkeästi vain yksi kova kohta vatsassa, se on vaavi se.

Nippu laittoi jo vaavin pinnasängyn kasaan. En kyllä tiedä miksi, se vie ihan älyttömästi tilaa. Ehkä toinen halusi tuntea tekevänsä edes jotain, pesänrakennusvietti?
Itse laittelin vauvan vaatteita siististi läpinäkyviin muovikasseihin. Aiemmin olivat siellä täällä jätesäkeissä ja muovipusseissa, ja veivät mielettömästi tilaa kaapeista (joista melkein kaikki olen nyt siivonnut). Kasseissa on vetoketjutkin, niissä säilyttää mainiosti vaatteita niin kauan ennen kuin ne otetaan käyttöön. Kassit ovat peräisin peitoista, jotka ostimme pari vuotta takaperin. En raaskinut hävittää niitä, sillä vaikuttivat ihan tarpeellisilta. Ja nyt niille tulikin sitten tarvetta.
(Vaavi puskee taas masua)

 

Kaikki on niin ihanan vaaleanpunaista! Tässä ei siis ole kaikki! Ulkovaatteet ja kengät ovat vielä erikseen, ja osa sisävaatteista. Taaemmassa kassissa 62-80, etummaisessa 50-74, eli aika sekaisin siellä ovat, mutta riveittäin. Päällimmäiset ovat kaikkein pienimpiä. Noissa pikkupusseissa sukkia, pipoja ja myssyjä. 

--

Neuvola kuulumisia

29+1


Oma "neuvolatätini" on aina niin mukava ja sydämellinen. Usein herkistynkin siellä paljon enemmän, ja saatan antaa itkuisen ja masentuneen vaikutelman itsestäni. Hän oli selvästi minusta huolissaan tänään, kun tein pienen testin mielialaan liittyen. Asiaa ei auttanut yhtään se, että päiväni alkoi huonosti: unohdin äityiskortin kotiin. Ja siitähän se itku sitten tuli.

En koskaan muista mitään asioita, mitä on saattanut pyöriä mielessä neuvolakäyntien välillä. Yritin eilen illalla kirjata jotain ylös, mutta asiat tulevat yleensä mieleen aina heti neuvolakäynnin jälkeen.

Eniten tällähetkellä masentaa sää. Sillä on keväisin uskomaton vaikutus mielialaani. Keväällä kaiken pitäisi mennä koko ajan kohti kesää, ja heti kun tulee takapakkia (eli räntää, pilvistä, kylmää..), tulee inhottava olo.
Ylipäätänsä paikallaan junnaaminen ahdistaa. Uudesta asunnosta ei ole kuulunut mitään. Kissalle ei meinaa löytyä uutta kotia. Kaikki on jämähtänyt paikoilleen. Pitäisi päästä eteenpäin. Pitäisi päästä tekemään asioita. Kaikki asiat vain odottaa, että saan toisen asian ensin hoidettua pois alta, ja osa asioista ei etene, koska en itse voi edes vaikuttaa niihin...

No, fyysisin puolin kaikki on kunnossa. Niin minulla kuin vauvalla.

Paino: liikaa. 4 viikon aikana tullut 2.8 kiloa, joista 800g ei johdu läskeistä.
RR: 109/81, minulla ei näköjään ole taipumusta korkeaan verenpaineeseen, arvot olleen hyvät koko raskauden.
HB: 126 (kuulemma hyvä)
Kohdunpohjan korkeus: 28cm, eli hieman yli keskikäyrän
Sydämen syke: +
Vauvan liikkeet: ++

--

Äitiyspakkaus

28+6

Hain postista tänään äitiyspakkauksen. Se oli painava ja vaikea kantaa rappusia ylös. En erityisemmin innostunut sisällöstä, vaatteet olivat harmaita, ruskeita, valkoisia, vihreitä ja sinisiä, eli pojille suunnattuja? Onneksi on kasapäin vaaleanpunaista höttöä, ettei tarvitse vauvan olla hölmön värisissä vaatteissa. Pakkauksesta tuli kyllä mukana tarpeellistakin tavaraa, se on ihan hyvä.

--

Vauvan vaatteet

28+4

Tänään tuli kasoittain vauvan vaatteita meille. Nipun vanhemmilta. Samalla tuli hoitopöytä, pinnasänky ja ammeen jalat.

Laitan tässä pari kuvaa vaatteista. Nämä siis pienimmästä päästä. Vaatteita tuli kerralla koko vauvan ensimmäiselle vuodelle.

En malta odottaa vauvan syntymää!

--

Pienempi kuin kolme

28+3

Tänään on ollut ihana päivä. Tehtiin Nipun kanssa pizzaa, jonka jälkeen köllöteltiin sängyssä vierekkäin massut täynnä. Nippu hieroi hartioita ja oli hellät pusuttelu hetket.

Tämmöisistä päivistä olen aina niin kiitollinen.

--

Ärtymys

28+1

Tuntuuko sinusta, että hormoonit mellakoivat kehossasi ja heittelevät mielialaasi? Ailahteletko naurusta itkuun ja raivosta riemuun niin nopeasti ettet itsekään pysy perässä? Hormoonit voivat olla vähän rasittavia, mutta samalla uskomattoman tärkeitä.

 

Tänään on ollut T-Y-L-S-Ä-Ä! Oikein raivostuttanut ja turhauttanut koko illan, ei ole mitään tekemistä. Luulen, että kaikki tämä johtuu väsymyksestä. Nukuin yöllä huonosti ja heräsin todella aikaisin aamulla, vaikka en edes mennyt töihin. Sitten nukuin pitkät päiväunet. Koko päivän on ollut voimaton olo, pullatkaan ei onnistunut hyvin, niistä tuli sitkeitä, eikä taikina kohonnut yhtään...

Toivon, että huomenna olisi parempi päivä...tämän päivän voisi heittää roskikseen!

--

Kiiltävä Keittiö

28+0

Ah, tätä olen odottanut: pesänrakennusvietti siivouksen muodossa.

En muista milloin, vai onko millonkaan, kettiö on ollut meillä näin siisti. Ei astian astiaa missään, pienet muruset ja vesipisarat pyyhkäistään samantien tasoilta, kun käyn keittiössä. Muille tämä saattaa kuulostaa normaalilta, mutta minulle ei. Olen luonteeltani laiska, eikä minua sen kummemmin häiritse jos keittiö on sikin sokin. Toista on nyt. Nyt astiat pitää aina huuhdella ennen kuin ne laitetaan tiskipöydälle odottamaan astianpesukoneeseen pääsyä. Enkä edes kaihda käsin tiskaamistakaan.

Kaikista kummallisinta tässä on, että minä nautin siitä! Ruokailun jälkeen paras vaihe ei ole sohvalle lössähtäminen, vaan jälkien korjaaminen keittiöstä. Tunnen itseni hulluksi, tämä ei ole normaalia. Mutta aioin nauttia siitä niin kauan kuin sitä kestää, ja toivottavasti kestää pitkään. Olen päättänyt, että teen asioita vain jos ne tuntuvat hyvältä, vain jos HALUAN tehdä ne, silloin siivoamisesta ei tule inhottavaa oloa, vaan se tuottaa mielihyvää.

Taidampa mennä pesemään koneellisen pyykkiä nyt!

--

Yksin

27+5

Pääsiäsloman kunniaksi Nippu lähti kavereita tapaamaan. Eli juomaan. Vaikka Nippu ei koskaan juo paljoa ja tulee ajoissa kotiin, jäi minulle silti haikea mieli. Jos minä saisin päättää, olisimme yhdessä 24/7...

Heti kun Nippu lähti, tuli kauhea hätä ja ikävä. Itku. Pahamieli.

Tottakai haluan, että hän voi pitää hauskaa ja nähdä kavereita, mutta en voi tunteilleni mitään. Ja ehkä on ihan hyvä, että minulle tulee näin voimakkaat tunteet kun olemme erossa, se kertoo sen, että rakastan häntä paljon.

Tortilla Perjantai

Maailman herkullisimmat tortillat

Täyte:

- 400g jauhelihaa

- 1 pss itämaisia wokkivihanneksia

- 1 prk ananasta

- 1 prk tomaattimurskaa

- 1 pss taco maustetta

- jalapenoja

- tabascoa

- soijakastike

Lisäkkeet:    

- jäävuorisalaattia

- miniluumutomaatteja

- kurkkua

- jalapenoja

- punasipulia

(ja tietysti tortilla lätysköjä)

Valmistus:

Ruskista jauhelija. Laita se odottamaan erilliseen kippoon.

 Kuumenna öljy pannulla. Lisää siihen n. 2 tlk currya. Lisää jäiset wokkivihannekset. Paista kunnes wokit ovat sulaneet.

 Lisää joukkoon ananakset ja ananasmehu. Kypsennä kunnes neste on haihtunut. Lisää sitten soijakastiketta oman maun mukaan. (Itse käytän aika reilusti)

Sekoita joukkoon aiemmin ruskistamasi jauheliha, sekä taco mausteseos.

 

Lisää tomaattimurska,

sekä jalapenot. Valmiin tuotoksen pitäisi näyttää jokseenkin tältä.

Lisäkkeet.

Toivottavasti maistui!

--

Pitkä Perjantai

27+3

Lunta ja räntää, räntää ja lunta. Loskaa. Paskaa.

Inhoan kevään tätä vaihetta. Takatalvi, räntäloskakelit. No, hyvä puoli on se, ettei tarvitse mennä tänään ollenkaan ulos. Koirukaan ei viihdy ulkona tälläisillä keleillä, tärisee vaan, eikä edes haistele, katsoo anovasti jos voisimme jo mennä kotiin. Laitan sille sanomalehden kylpyhuoneeseen.

Tänään pääsen hiomaan pöydän loppuun, ja ehkä maalaamaankin. Ostin hengityssuojaimen, käsineet, lisää hiomapaperia ja pensselin. Hiominen on jo aika hyvässä vaiheessa, saa nähdä millainen on lopputulos.

(Mussuka potkii)

 Tahtoisin jo kierrellä kirppareita, katsoa jos sieltä löytyisi retrovaunut, kehto, tai vauvankori. Tai jotain muuta kivaa? Vaatteita ei tarvitsisi ostaa, mutta tahtoisin sellaisen vanhanaikaisen vauvan myssyn, missä on ihanat röyhelöt kasvojen kehyksenä.

--

Hiekkapaperia

27+1

Tänään oli kaunis sää. Aurinko paistoi, eikä satanut lunta yhtään, en ainakaan itse nähnyt. Mutta lunta tulee kuulemma vielä lisää viikonloppuna.. en tiedä miten kestän sen.

Tänään oli aika turha päivä. Olin koko päivän levoton ja itkuinen. Oli ikävä Nippua ja kaikki suututti ja oli tylsää, mutta silti en oikein jaksanut tehdä mitään muuta kuin pestä pari koneellista astioita.

Sain sentään hiotuksi äidin vanhasta pöydästä osan maaleista pois. Sitten loppui hiekkapaperi, kun niillä mitä olin käyttänyt ei enään saanut hiottua mitään. Vielä on aika paljon maalia jäljellä. Kaikkea en aioi poistaa, siinä menisi ikä ja terveys.

Huomasin myös, että hengityssuojain ja käsineet olisi ihan fiksu veto sitä hommaa tehdessä: käsien iho oli ihan rikki työn päätteeksi, sekä nenästä niistin mustaa räkää. Pöydän maali siis on mustaa, ja maalin pöly sitten tunkeutui nenään. Ei minua haittaa, jos ihoa menee rikki, mutta käsistä tuli inhottavan karheat, juuri kun olin tottunut pehmoisiin käsiin.

--

Jännitystä

27+0

Ennenaikaisen syntymän todennäköisyys on onneksi pieni
mutta jos vauva sattuisi syntymään nyt, mahdollisuus selvitä olisi yli 90%!

Nyt alkoi viimeinen etappi. Viimeinen kolmannes. Enää tasan kolme kuukautta jäljellä, 13 viikkoa!
Nyt jännittää.

Sain tänään yllättävän himon, rinkelit! Laitoin Nipulle heti viestin, että tuo niitä kaupasta, ja tottakai kulti niitä toi. Kotona sitten pyöritteli päätään ja ihmetteli minun omituisia himoja.

(Vauva rupesi juuri möyrimään masussa kamalasti)

Yritin jälleen eilen saada Nippua tuntemaan mussukan liikkeitä illalla, kun pötkötimme sängyssä. Vauva potki kamalasti ja römysi minkä kerkesi. Mutta heti kun sain iskän käden laitettua kohdalle, tuli aivan hiljaista, ei yhtään liikettä. Niin pitkään kun käsi oli vatsan päällä, vauva oli rauhallinen, ja kunhan iskä taas kyllästyi odottamaan, niin eiköhän rymistely jatkunut!

--

Ollakko vai eikö olla...kipeä

26+6

En nyt oikein ymmärrä tätä "flunssaa". Ensin oli ihan selkeät oireet, että flunssa alkaisi, sitten oireet hellittivät hieman, sitten taas tuntui olo kipeältä, ja nyt sitten taas aika terve olo...

Luin juuri vau.fi foorumilta jonkun kirjoituksia vauvan liikkeistä, ja juuri sillä hetkellä tuntui vatsassa sellainen potku, että hyppäsin pari senttiä sohvalta ilmaan! Kyllä se meidän tyttö ainakin myllertää paljon, varsinkin iltaisin.

Sää on taas mitä epämiellyttävin. Lunta maassa, räntää sataa ja loskaa muodostuu. Juuri kun lumet olivat sulaneet, toivoin niin, että kevät alkaisi varhain ja voisin heittää hyvästit inhottavalle talvitakille, jossa en näytä siltä, että olisin raskaana, vaan ainoastaan ylipainoiselta punkerolta. Inhottaa kuinka ihmiset katsovat minua vastenmielisyyden vallassa, nyrpistellen nenäänsä. Kunhan kevät tulee, voin heittää takin pois ja kantaa pyöreää vatsaani ylpeänä!

--

Flunssa palasiksi

26+5

Flunssasta huolimatta:

Eilen alkoi flunssan oireet puskea päälle. Kurkku kipeä, nenä vuotaa.. Tänä aamuna olo oli osittain parempi, osittain huonompi. On erittäin kipeä olo, mutta kurkkussa ei enää ole epämiellyttävää tunnetta. Päätin alkavasta flunssasta huolimatta touhuta vähän. Ennen kuin voin aloittaa maalausprojektini, meidän pitää saada yksi sänky palasiksi, että saamme sen ulos asunnosta. Nippu hoiti jousien irti ottamisen, minä suurimman osan sängyn rungon sahaamisesta. Sahaaminen on ihanaa. Harmittaa kun ei ole enää sahattavaa.

Kunhan palaset on saatu pois huoneesta, seuraa pikkupöydän hiomisvaihe. Saa nähdä kuinka pitkälle pääsen, ennen kuin flunssa ottaa kokonaan vallan. Toivon, että flunssa ei oikeasti tulisikaan, vaikka oireet viittaavat siihen suuntaan. Omituista vain on, että se etenee niin hitaasti. Yleensä oireiden alkamisen jälkeen seuraavana päivänä olen niin kipeä, etten jaksa tehdä yhtään mitään. Jää nähtäväksi.

Toivon hartaasti, että tämä jää vihoviimeiseksi flunssaksi ennen syksyä!

--