Maalihuuruja:
Tahtoisin jo niin päästä maalaamaan huonekaluja. Ostimme Nipun kanssa litran vesiohenteista pohjamaalia, jota on turvallista raskausaikana käyttää. Ostimme aluksi vain vähän, että tiedämme, kuinka paljon yhdestä litrasta riittää maalattaville kalusteille. Maalikauppias oli tyrkyttämässä heti 3 litraa, mutta päädyimme ensin varoivaisesti kokeilemaan. Saahan sitä maalia lisää, jos on tarvetta.
Ihan näin aluksi olisi suunnitelmana maalata äidin vanha lipasto ja pieni pöytä. Mustasta valkoiseksi. Katsotaan sitten, maalataanko jotain muutakin. Ajattelin ensin testata millaiselta jälki näyttää pelkällä pohjamaalilla. Jos siltä tuntuu, niin sitten jonkinlainen hento sävytys siihen päälle. Haluaisin ehkä sellaisen vähän vanhahtavan valkoisen näköistä jälkeä, eli pikkaisen kellertävää sävyä. Mutta saa nähdä mitä tästä nyt tulee.
Ostimme myös hiomapaperia, että saadaan vanha maalipinta käsiteltyä. Mitään maalipesuja ei kyllä ostettu, eiköhän se hiominen riitä.
Karhea kuin hiekkapaperi:
Kädet ovat kuivuneet nyt keväällä. En muista, että olisi ikinä ollut iho näin huonossa kunnossa. Harvoin tarvitsee ihoa rasvailla. Nyt on rystyset ja käsien iho muutenkin niin rikki, että ihan kirvelee kun yrittää jotain tehdä. En voi edes käyttää perusrasvaa, mitä käytän yleensä (harvoin). Se on hajustettua, ja varmaan siksi kirvelee sekin. Pitää hankkia jotain oikein herkälle iholle tarkoitettua rasvaa.
Vaavi potkii nykyään joka päivä. Silti potkut eivät tunnu kauhean voimakkaasti, sillä istukka on edessä. Eniten tuntuu, jos potkut osuvat alas. Välillä, jos vauva on ollut pitkään hissukseen, en välttämättä edes "muista", että olen raskaana.
--
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti