Sain muistutuksen siitä, kuinka tyhjää elämäni on ollut ennen lasta. Mandy on nukkunut lähes koko päivän. Olen saanut päivällä tehtyä päivittäiset tehtävät (pyykin pesu, astioiden pesu, pullojen pesu), sekä nukuttua illalla tunnin jo kahteen otteeseen.
Tylsää.
Elämä totisesti oli tylsää. En ymmärrä miten olen säilyttänyt järkeni kaiken sen tekemättömyyden keskellä. Olen yrittänyt täyttää sitä tyhjiötä eri keinoin: syömällä, juomalla, laihduttamalla... Loppujen lopuksi kaikki se on tuntunut turhalta.
Tälläisinä hetkinä muistan, että olen aina halunnut lasta ja osaan taas arvostaa kaikkea tätä, vaikka väsyttäsi nousta yöllä ylös syöttämään pientä rakasta.
--
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti