Viikko kolmekymmentäseitsemän.
Unirytmi on vaihtunut ihan selkeästi. Heihei kahdeksan tunnin yöunet. Tunnen jostain syystä tarvetta nousta aikaisin aamulla (kello kahdeksan on aikaisin), syödä aamupalan, käydä koneella ja painua takaisin nukkumaan. Viimeyönä nukuin kyllä ainakin viisi tuntia melkein putkeen, se on viimeaikaisiin yöuniin verrattuna todella hyvin!
Raskausoppaissa sanotaan, että kohtu on nyt korkeimmillaan. Minulla vatsa on laskeutunut jo jonkin aikaa sitten, ei ole pitkään aikaan ollut epämukavaa oloa istuessa (paitsi kun vaavi potkii kylkiluihin), ja pystyn syömään enemmän kuin kaksi leipää tulematta ähkytäyteen. Oikeastaan ruokahaluni on lisääntynyt selvästi. Tuntuu, että tankkaisin tulevan varalle. Koko ajan on nälkä.
Neljä viikkoa. Neljä! Mihin kaikki viikot ovat kadonneet? Luulin, että aika olisi madellut jo kun viikkoja olisi 10 jäljellä, mutta nyt tuntuu, että päivät vain vierivät eteenpäin hurjaa vauhtia. Kohta saan syliini pienen merenneitoni <3
--
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti