Valmiina

39+3

Nyt on pinnasänky ja hoitopöytä, sekä vaatelipasto valmiina vauvaa varten. Laitoin äidin vanhat Nalle Puh taulut seinälle, sopivat sinne hyvin. Tiikeri on oikeasti yölamppu, ja sopii hyvin hoitopöydän viereen, jos tarvitsee lisävaloa. Vaippapaketti on valmiiksi avattu, kun oli pakko ihastella ja ihmetellä pienenpieniä vaippoja.

Ihaan kävin ostamassa tänään. Vauvan ensipehmo pupu pitää olla sininen/turkoosi, jotta se sopii hyvin vaaleanpunaisen kanssa. Nuo kirahvilakanat löysin jo monta kuukautta sitten, mutten ostanut niitä aluksi. En kuitenkaan saanut niitä mielestäni ja oli pakko käydä kuitenkin hankkimassa ne. Pienelle Merenneidolle tietysti Ariel aiheinen tyyny ja viltti.

Nippu käy jo malttamattomaksi. Kysyy joka päivä, että tuleeko vauva jo. Olen pakannut sairaalakassin jo valmiiksi. Ostin vaaleanpunaisen päiväkirjan, johon aion kirjoittaa käsin vauvan päivistä, ihan niinkuin äiti oli kirjoittanut minusta. Se on paljon helpompi säilyttää vauvan ollessa aikuinen voin antaa sen hänelle omaksi. Aion myös teettää valokuvia mitä otan vauvasta, digitaaliset kuvat eivät ole niin säilyviä. Minulla on myös erillinen vauvakirja, johon voi kirjoittaa vauvan kohokohdat, ensimmäiset askeleet jne.

Nyt vain odotellaan vauvaa tulevaksi.

--

Kun minä synnyin

39+2

Olin vallan unohtanut, että äidin kuolinpesästä oli pelastunut päiväkirja minusta vauvana. Ote kirjan alusta:

23.2.1986

Sinä ja lääkäri valitsitte tämän sunnuntain syntymäpäiväksesi; tähdet eivät määrää kohtaloasi koska tulit maailmaan keisarileikkauksella kello 16.06.

Silmäsi olivat heti auki ja katsoit äitiä terävästi lääkärin nostaessa sinua vihreän leikkausliinan takaa näkyviin. 

                                                                 Painosi oli 3530gr

                                                                 Pituus        50cm

                                                                 Pisteet       10

Ja lastenlääkärin mielestä sinulla on BB:n suu!

Sitä riemua kun äiti näki sinut ensi kerran : terve ja kaunis tyttö!

Ennen osastolle menoa kävit vielä vilkaisemassa äitiä.

Ne joilla meni ohi tuo "BB", äiti viittaa sillä Brigitte Bardot -nimiseen näyttelijään. Sain kuulla siitä usein. Tämä päiväkirja on todellinen aarre, voin sen avulla tuntea äitini lähelläni aina kun tarvitsen tukea oman tyttäreni hoidossa

Kiitos äiti.

--

Vaunut

37+6

Tänään tulivat meille tilaamamme vaunut.

Vaunujen mukana tuli jonkinnäköiset kirjalliset ohjeet, mutta ei yhtään kuvallista ohjetta kasaamiseen tai muuhun. Oli siinä selviteltävää.

Koiru pääsi heti testaamaan vaunukyytiä!

Siinä ne nyt nököttää. Meidän uuden kirjahyllyn vieressä. Niin ja tuo valkoinen on se pöytä, jonka maalaamiseen meni ikuisuus...

Asunto alkaa pikkuhiljaa näyttää kodilta. Enää puuttuu oikeastaan matot. Ehkä vielä joku pieni lipasto olisi mukava, tuota säilytystilaa kun ei koskaan tunnu olevan liikaa.

--

Takaisin kotona

37+2

Turun reissu oli ihana! Se puhdisti mielen ja sielun kaikista ikävistä ajatuksista.

Kotiin vastaanotto vaan olisi voinut olla mukavampi...Pyysin Nippua bussipysäkille vastaan, mutta ei "päässyt", kun oli tekemässä ruokaa. Olin ilmoittanut tuloajan hyvissä ajoin, mutta näköjään ei herralla ollut missään vaiheessa aikomustakaan tulla vastaan. Kotona odotin jonkin näköistä tunnekuohua, mutta sitä ei tullut. Koiru oli kyllä innoissaan aluksi, pissatkin lorahti eteisen lattialle, mutta sitten se iskän tekemä ruoka vei äitin kotiin tulosta voiton.

Koko illan Nippu oli kuin olisin ollut koko ajan kotona, ei edes myöntänyt, että olisi ollut ikävä. Nukkumaan menon aikoihin alkoi kiukuttelu. Yöllä sitten heräsin pienestä horroksesta pusutteluun. Pussailimme hetken, olisimme varmaan jatkaneet pidemmälle, mutta "esikoisemme" Kida päätti ilahduttaa meitä hyppimällä sänkyyn, ja vaikka siirsin koirun alas kerta toisensa jälkeen, jatkoi hän sitten sydäntä raastavalla itkulla lattialta. No, tunnelmahan siinä meni.

Aamulla oli neuvola, Nippu jäi vielä nukkumaan. Neuvolasta annettiin mukaan niitä samoja tikkuja, millä testataan virtsan proteiini ja sokeri. Sain käskyn tarkkailla proteiinia, koska se näytti tänään plussaa. Hemoglobiini oli tipahtanut 114, ja terveydenhoitaja suositteli minulle lisärautaa.
Sf-mitta 35cm, eli lähelle yläkäyrää päästiin taas...

Matkalla neuvolasta kotiin näin Nipun bussipysäkillä. Olin niin iloinen, kun näin hänet vielä, ennen kuin toinen menee töihin, että melkein juoksin pysäkille. No, ainakin vaapuin minkä kerkesin. Nippu oli perinteisellä aamutuulellaan, joten minun aurinkoinen ilmeeni ei ilahduttanut häntä tippaakaan. Itkuhan siinä sitten taas tuli.

Itku silmässä menin apteekkiin, hain rautaa. Sitten kaupan kautta kotiin. Kävin koirun kanssa aamupissalla, syötiin aamupala, pelasin hetken Sims Medievalia ja sitten mentiinkin nukkumaan päiväunet.

Nyt pitäisi ruveta hieman siivoamaan, sitten alkaakin odotus. Huonekalujen odotus. En yhtään tiedä mihin aikaan ne saapuvat. Jossain klo 16-21 välillä... Toivotaan, etteivät nyt tuo niitä kamalan myöhään. Viimeksi kun tilasimme astianpesukoneen, toivat sen kello 21 jälkeen...

Mutta nyt pyykinpesuun!

--

Kohti Turkua

36+6

Muutaman tunnin päästä matka kohti Turkua voi alkaa. Herätyskello oli soimassa yhdeksältä, mutta heräsinkin jo seitsemältä kamalaan vatsan kurinaan, oli pakko nousta syömään jotain.
Illalla pesin osan vauvan vaatteista, sekä vauvan täkin, pyyhkeet ja lakanat. Nyt joka paikassa tuoksuu ihana huuhteluaine. Vauvan heiluessa masussa heilun minä samalla, niin kamalat voimat on pikkuisella.
Nyt on pää niin tyhjä, etten jaksa kirjoittaa enempää. Seuraava päivitys keskiviikkona tai torstaina.

--

Isoäidin lihapullat

36+4

Tänään käytiin Nipun kanssa taas Itiksessä, Jyskissä. Sieltä ostettiin sänkysohvadivaani, lipasto, kirjahylly, pinnasängyn patja ja silityslauta. Tavarat tulee meille torstaina. Ne olisi saanut heti maanantaiksi, mutta silloin olen jo Turussa ja Nipulla iltavuoro, niin ei täällä sitten ole ketään kotosallakaan.

Kuva otettu netistä. En ehtinyt ottaa kuvaa tekemistäni pullista, meni niin nopeasti.

Tein tänään ruuaksia itsetehtyjä lihapullia ja valmis valkosipulikermaperunoita. Ja salaattia, jota Nippu ei kyllä syönyt yhtään. Oli todella hyviä lihapullia, voisin laittaa reseptin tänne.

Valmistusaineet:
1 dl       kermaviiliä
1/2 dl    korppujauhoja
1           sipuli
400g     paistijauhelihaa
1           muna
1 tl        suolaa
1/2 tl     paprikajauhetta
1/2 tl     mustapippuria
ripaus    valkopippuria


Valmistusohje:

Aloita lihapullien teko sekoittamalla
kermaviili ja korppujauhot keskenään.
Anna turvota n. 10 min.
Hienonna sipuli.Yhdistä kaikki ainekset.
Sekoita lihapullataikinaksi tasaiseksi.
Muotoile taikinasta lihapullia vedellä kostutetuin käsin.
Paista lihapullat uunipellillä
leivinpaperin päällä 250 asteessa
n. 15 min tai kunnes kypsiä.

Aioin tehdä uudemmankin kerran tuolla ohjeella.

Vaavi on tänään kääntyillyt ja vääntyillyt paljon masussa. Kävely Itiksessä otti taas koville. Välillä vaavi puskee lantiota niin paljon, että tuntuu kuin olisi vauva jo tulossa ulos.

--

Ulkoilua

36+3

Tänään ollaan koirun kanssa ulkoiltu.

Ensin kävimme pienellä aamupissalenkillä. Myöhemmin levitimme läheiselle nurmelle viltin ja köllimme auringon paahteessa. Mitään herkkuja ei ollut mukana, pelkkää vettä molemmille. Koirulla kyllä oli hieman tylsää, kun ei oikein ollut ihmisiä tai koiria lähettyvillä. Ainoat katseltavat olivat harakat ja naakat, eikä niitäkään ylettänyt jahtaamaan. Minä täytin ristikkoa, mutta jalat puutuivat istuessa ikävästi. Emme sitten jaksaneet olla puolta tuntia pidempään.

Veimme viltin ja muut tavarat kotiin ja jatkoimme ulkoilua lenkkeilyn merkeissä. Teimme melkein tunnin lenkin, jonka päätimme bussipysäkille, jossa odotimme Nipun saapumista töistä. Koiru ihmetteli mitä me siinä oikein seisoskeltiin, mutta mikä riemu siitä syntyikään, kun iskä kipusi ulos bussista.

Pitkän ulkoilu-urakan jälkeen maistui koirulle ruoka hyvin. Myöhemmin menivät isin kanssa nukkumaan päiväunet. Sillä aikaa minä laitoin astiat koneeseen ja pyykit pyörimään.
Lepäilyn jälkeen Nippu lähti kauppaan, ja me lähdimme iskää vastaan hieman myöhemmin.

Nyt on pyykit kuivumassa, koiru saanut uuden ison puruluun, Nippu tehnyt ruokaa. Voisin ruveta piirtelemään.

Btw:(Iskä=Nippu)

--

Possuilua ja aurinkoa

36+2

Muutaman herkuttoman päivän jälkeen iski tänään kamala herkkuhimo. Oli pakko saada jätskiä ja sipsiä. Nyt on ne syöty, onneksi ei jäänyt huono omatunto, varmaan siksi, koska olin niin kiltisti muutaman päivän. Kyllä huomaa aina kun on syönyt herkkuja, vaavi alkaa potkia ja myllertää niin että!

Kävimme koirun kanssa Hakaniemessä moikkaamassa "tätiä". Istuimme viltillä ja nautiskelimme auringosta. Sain hieman punoitusta hartioihin, vaikka ei kauaa ehditty olla ulkona.

Ensiviikolla olisi Turun reissu tiedossa. Hieman jännittää lähteä niin pitkälle näin raskaana. Silloin ollaankin jo täysiaikaisia.

--

Se on kuin yö

36+1

Tänään oli viimeinen neuvolalääkäri ennen synnytystä. Kohdunpohjankorkeus oli sama kuin viimeviikolla, eli 32, päästiin takaisin keskikäyrälle, mistä aloitettiinkin. Kohdunkaula oli hieman lyhentynyt, lääkäri ei sanonut mitään selkeää mittaa. Kohdunsuu edelleen kiinni, mutta selkeää valmistautumista kuulemma tapahtunut.

Nyt tuntuu siltä, että vaavi taitaa sittenkin viihtyä masussa laskettuun päivään asti. Se on ihan hyvä, niin saa ehkä tehtyä ja hankittua kaiken mahdollisen valmiiksi, eikä jäisi liikaa keskeneräisiä asioita.

Leikkasin koirulin kynnet tänään, jotka olivat päässeet taas kasvamaan aivan liian pitkiksi. Huono äiti, huono äiti. Koirusta parasta leikkuussa on sen jälkeen tuleva palkinto, ja katsoo joka kerta, että se varmasti myös tulee! Tällä kertaa palkinto oli ohuen ohut hunajapaahdettu broilerinleike.

Tämänpäiväinen piirrutus minusta ja Nipusta (Aladdin -elokuvassa):

--

Äidin helmoissa

36+0

Hame. Maailman paras keksintö! Varsinkin näin raskaana on ihanaa, ettei tarvitse laittaa housuja jalkaan. Ostin kaksi samanmallista, eri väristä hametta KappAhlilta, ne ovat isoa kokoja ja vyötärössä on todella joustava iso resori, joka mukautuu ihanasti vauvamasun ympärille.

Masu painaa nyt todella paljon. Shoppailu oli rankkaa, paine tuntui lonkassa inhottavasti ja joka kerta kun vaavi muljahti masussa, oli pakko pysähtyä. Puhumattakaan öisistä vessareissuista, kun pitää punnertaa ylös sängystä ja tuntuu, että koko maha halkeaa.

--

37.

35+6

Viikko kolmekymmentäseitsemän.

Unirytmi on vaihtunut ihan selkeästi. Heihei kahdeksan tunnin yöunet. Tunnen jostain syystä tarvetta nousta aikaisin aamulla (kello kahdeksan on aikaisin), syödä aamupalan, käydä koneella ja painua takaisin nukkumaan. Viimeyönä nukuin kyllä ainakin viisi tuntia melkein putkeen, se on viimeaikaisiin yöuniin verrattuna todella hyvin!

Raskausoppaissa sanotaan, että kohtu on nyt korkeimmillaan. Minulla vatsa on laskeutunut jo jonkin aikaa sitten, ei ole pitkään aikaan ollut epämukavaa oloa istuessa (paitsi kun vaavi potkii kylkiluihin), ja pystyn syömään enemmän kuin kaksi leipää tulematta ähkytäyteen. Oikeastaan ruokahaluni on lisääntynyt selvästi. Tuntuu, että tankkaisin tulevan varalle. Koko ajan on nälkä.

Neljä viikkoa. Neljä! Mihin kaikki viikot ovat kadonneet? Luulin, että aika olisi madellut jo kun viikkoja olisi 10 jäljellä, mutta nyt tuntuu, että päivät vain vierivät eteenpäin hurjaa vauhtia. Kohta saan syliini pienen merenneitoni <3

--

29

35+6

On omituista, että jäljellä olevat päivät alkaa kakkosella. Se tuntuu niin vähältä, ja se onkin!

Tulin juuri perhevalmennuksesta, jossa käsiteltiin synnytystä. Siellä kerrottiin kaikki samat asiat mitä Kätilöopsiton tutustumisellakin. Saimme nähdä videon synnytyksestä, jostain 90-luvulta. (Luulisi, että tuommoisiakin voisi vähän päivittää, ääni ja kuvanlaatu erittäin huonoja...) Ei, siinä ei näytetty alapään venymistä kun vauva puski ulos. Video oli oikein hyvällä maulla tehty ja todella helppo katsella.

"Olen yhdeksännellä kuulla raskaana." Kuulostaa niin hienolta. Tätä olen odottanut viime syksystä asti, silloin se tuntui vielä niin kaukaiselta asialta. Jokainen kipu, paineen tunne ja supistus tulevat minulle kuin lahjana, lupauksena tulevasta synnytyksestä. Ei enää kauaa, kohta se on täällä.

Olen nukkunut viime yönä erittäin huonosti. Nukahdin ensimmäisen kerran vasta kolmen aikoihin, jonka jälkeen heräilin puolentunnin välein vessaan. Vaikka yöllä vessahätä ei olisi kova, jos tunnen pienenkin hädän, en voi nukahtaa uudestaan, vaan rakko on mentävä tyhjentämään. Sitten olikin herätys puolikahdeksalta, mutta heräsinkin Nipun kanssa samaan aikaan, eli varttia vaille seitsemän... Valmennuksen alussa oli luento synnytykseen liittyvistä asioista, jonka aikana meinasin nukahtaa monta kertaa. Tuli mieleen koulussa istuminen heti aamusta, yhtä voimaton ja unelias olo. Onneksi piristyin videon aikana. Sen siinä näkee taas: olen visuaalinen ihminen.

Nyt koirun kanssa aamupäiväunille!

--

Koiran ehdoilla

35+4

On se kumma, kuinka huonosti ihmiset käyttäytyvät ulkona!
On kaikenlaista väkeä, jota pitää olla koko ajan muistuttamassa hyvistä käytöstavoista ja ulkonaliikkumissäännöistä.

Listataanpas tähän muutama ihan perus sääntö:

1. Ulkona ei saa istua toimettomana! Ei penkillä, ei aidalla, tai tien laidassa. Jos on pakko istua, niin katsothan, että istut selkänojaan nojaten, etkä epäilyttävästi kumarassa.


2. Ulkona ei saa seistä toimettomana! Jos seisoskelet ulkona, katsothan, että sinulla on jotain tekemistä, minkä takia seisot paikallasi. Missään nimessä älä kumartele kaivamaan maassa olevaa kassia!


3. Ulkona saa kävellä. Muutamia poikkeuksia tähänkin löytyy: ethän kävele kumarassa, horjuen, tai muuten epäilyttävällä tavalla.


4. Ulkona ei saa kannella isoja kasseja mukanaan. Pieni laukku käy, isommat voi jättää kotiin, tai viedä autolla.

Jos kaikki noudattaisivat yhteisiä pelisääntöjä, olisi tämä yhteiselo paljon mukavampaa. Eikä tarvitsisi olla aina muistuttamassa huonotapaisia ihmisiä.

Mennään koiran säännöillä!

Terveisin 
 -Kida

--

Hedelmä herkuttelua

35+3

Ostin kaupan viereisestä kojusta kilon mansikoita. Lisäksi kotiin lähti mukaan vesimeloonia ja kiiwejä. Tein niistä istelleni herkuttelu välipalan. En kyllä usko, että jaksan syödä kaikkea kerralla. Lautaselle mahtui 1/4 vesimeloonia, 2 kiiwiä ja puoli kiloa mansikoita.

Herkkujen lisänä maistuu jääkylmä Pepsi-Max. Vaavi tykkää, potkuja satelee.

--